AATONAATTONA

Hyvää ja lämmintä joulunaikaa kaikille!

Aatonseutu menee vaarin luona Etelä-Suomessa. Lämmitysöljy oli loppunut joulunalusviikolla eikä uutta luvattu ennen tammikuuta. Sähkölämmitys auttaa jonkin verran, mutta onneksi tuli puhetta etukäteen, joten osasin varata riittävästi villavaatteita mukaan. Tämä osoittaa jälleen kerran, kuinka hyvä ja hyödyllinen harrastus käsitöiden tekeminen on.

MEKKO

Tänään paistoi hetken aurinko! Olen potenut selkääni kotona, joten sain vietyä mallinuken parvekkeelle mekko päällään.

Yläosassa nuolikuvioista pitsiä ja alaosa ja hihat frost flower-pitsiä. Ehkä alle on syytä pukea alushame... Kaulaan virkkasin vielä simpukkakuvion. Lankana oli Tico Tico ja puikot 2,5. Kiva oli neuloa ja suht nopsaan valmistui. Ihastuin TT:n neulottavuuteen, mutta ilmeisesti se onkin siksi jo lopetettu.

Vielä yhdet joulusukat, vaikka nämä lähtevät vasta joulun jälkeen matkalleen.

Huomenna taas töihin, selkä alkaa jo taipua. Ehtiihän tässä vielä pakata. Vaarille neuloin sukat, kuten joka jouluksi, ja aina ne jäävät käyttämättä. Tosin joku vuosi sitten ompelin marikankaisen kauppakassin, joka sellaisen kolme vuotta roikkui ulko-oven kahvassa odottamassa. Yhtäkkiä se sitten ylennettiin käyttöön ja ehkä näin käy sukkienkin kanssa.

KUKKASUKAT

Suuren käsityölehden (vai olikos se nykyään pelkkä Suuri Käsityö?) nettisivuilla oli ruususukkien ohje. Neuloin ne vähän mukaillen, eli poimin kuviot mallista, mutta sukka on oma perussukka.

Miniälle menee lahjaksi. Vähän on pötkylät, mutta jos ne vaikka unisukkina menisivät. Lankana Nalle.

Laskin, että taas on tullut neulottua kymmenen paria sukkia jouluksi. Saa nähdä, saanko paria nro 11 valmiiksi, sillä noidannuoli iski selkään ja ainakin tämä päivä menee selällään maaten. Seljällään kutominen ei onnistu, täytyy tyytyä viihtymään kirjojen ja Yle Areenan avulla. Kyllä oli taas loistava ajoitus, hain eilen lisää muuttolaatikoita ja tänään oli tarkoitus tyhjentää keittiön hyllyt. Olisiko psykosomaattista...

Sain vihdoin viimeisteltyä jo alkusyksystä neulomani pitsimekon, mutta mustasta on toistaiseksi turha yrittää saada selvää kuvaa minun kameralla. Mekkoon olen kyllä tyytyväinen.

ONNI HYMYILEE

Neulottu on. Ommeltu on. Kuvia tulee sitten joskus, kun aurinko ei enää jää keskipäivälläkin männynlatvojen taa.

Onni on jälleen päättänyt kääntää hymyilevät kasvonsa puoleeni! Nuorempana olin oikein onnekas arvonnassa jos toisessakin. Vielä tuossa 6-7 vuottakin sitten kaikki meni juuri niin kuin pitikin, mutta sitten taisi olla liikaa onnea rakkaudessa, muuten kun se ei enää potkinutkaan. Vaan jokin aika sitten sain viestin, että olin voittanut oppikirjakustantamon arvonnassa ja sitten pari viikkoa taapäin voitin Roobedoon giveaway'ssä

  tällaisen lehden.
Tykkään Roobedoon blogista, löysin sen etsiessäni pari vuotta sitten kuvia paitapuvusta ja olen siitä lähtien seurannut sitä innokkaasti. R. neuloo, virkkaa ja ompelee, varsinkaan tuota viimeistä ei kauhean monista (suomalaisista) blogeista löydä. Ainakaan aikuisille ompelemista.

Lehden pitsimallit ovat aivan ihania, pääsääntöisesti malleja on helppo lukea, tähän mennessä yksi symboli on jäänyt epäselväksi. Minulla on työkaveri, joka taitaa japanin, harmi vaan, ettei ole käsityöihmisiä. Tänään ruokatunnilla yritettiin yhdessä ratkaista arvoitusta, mutta mysteeriksi jäi.

Ja hyvä tuuri jatkuu: kolmen viikon päästä on muutto uuteen kotiin. Kyllästyin lopullisesti alakerran deekun, joka tietenkin on nimeltään Onni, meluamiseen, jota taloyhtiön hallituskaan ei saa aisoihin. Löysin kivalta paikalta kivankokoisen asunnon kohtuuvuokralla ja niinpä sitten muutto odottaa. Asunnon yhteydessä on jopa takapiha, josta olen haaveillut aika kauan, nyt saan vihdoin istuttaa pionin! Ja raparperipuskan! Ja kaikkea mahdollista ihanaa!