Tässä on muutenkin ollut pari viikkoa, jolloin kaikki on mennyt pieleen. Kotona hajosi läppäri ja pyykinpesukone, sitten vielä auto. Autottomana jouduin menemään töihin ensin taksilla ja sitten bussilla, matka töihin on 8,5 km ja aikaa töihinpääsyyn kului tunti ja kaksikymmentä minuuttia. Koskilinjojen reittiopas tarjosi tuota edellämainittua parhaana yhteytenä, kaksi seuraavaa ehdotusta olikin sitten kuuden kilometrin kävely hiihtoladun pohjaa.
Kaikin lisäksi olen saanut jännittää, palauttaako edellinen vuokraisäntä takuuvuokraani. Kaikkea muuta pientä on sattunut samoille päiville, joten stressinsietokykyä on testattu (ja aika surkeaksi havaittu).
Kamera on sentään uusi ja näköjään meikäläisen taidoille liiankin hyvä.
Olen huomannut, että sanonta "Ei kahta kolmannetta" pitää monessa asiassa paikkansa. Ja minulla ainakin just ne mieluisimmat vaatteet menevät pesussa pilalle tai sotken ne jollain, joka ei millään suostu lähtemään vaikka kymmenen kertaa pesisi ja käyttäisi mitä tahranpoistokikkoja.
VastaaPoistaJuu,minä olen kovin taikauskoinen ja tavallaan helpottikin se auton hajoaminen, koska saatoin ajatella sen olevan se kolmas kolaus. Ja onneksi oli pikkujuttu korjaamolla. Olen vain aina suhtautunut hartaudella pyykinpesuun ja siksi yleensä välttynyt värjäytymisiltä sun muilta. Opinpas taas katsomaan langan koostumuksen huolellisesti!
VastaaPoista