AIKUINEN NAINEN LOMAILEE JA KUTOO

Parisen viikkoa sitten tuli viisikymmentä vuotta täyteen. Eipä siinä mitään, tunnen itseni nykyään paljonkin vanhemmaksi kuin vain viiskymppiseksi, pullea mummo ja kaikkea, haha.

Työantaja muisti ensin virallisesti, viikkokokouksessa oli sellaiset pönötyskahvittelut, joiden alkajaisiksi laulettiin !!! Suvi-virsi. Leikkisästi ehdotinkin seuraavassa kokouksessa, että voitaisiin aina aloittaa virrenveisuulla. Kukat oli upeat, puhe vähän vähemmän upeat, mutta itse valitsemani lahja oli mieleinen:

Punainen on BabyUllia, josta näen jo valmiina ohuen pitsineuleen, ehkä frost floweria tai muuta sievää oikeaa pitsiä. Harmaa on pellavalankaa, josta tullee jonkinlainen huivi. Ristiriita on siinä, etten tykkää löysästi neulotusta pinnasta, mutta tuosta ei oikein tiukkaa pysty tekemään. Muut Maijaa, tulevia villatakkeja. Lisäksi oli kaksi muutakin Maija-väriä:

Sormikkaita on kiva neuloa vähän aivottomastikin, vaikkapa koko talven tallennuksia tuijotellessa. Tein kakkosen puikoilla, kannattaisi varmaan vielä kostuttaa ja prässäillä. Sormet neulon puupuikoilla, koska käsialani on aika löysää ja metallipuikot tahtovat luiskahdella silmukoilta.Yritin hienosti täyttää nuo päällimmäiset hanskat täyteen puhalletuilla kumihanskoilla, mutta eihän niissä ilma pysynyt.

Kaksi kappaleiden yhdistämistä on työn alla. Yhteen ompeleminen on aina yhtä vastenmielistä, mutta sitten taas viimeisteleminen langan päättelemisineen jne. on ihan mukavaa. Nyt ehkä pitää jo kaivaa kotimaiset mustavalkoiset elokuvat esiin, tai sitten pitää etsiä Ylen Areenasta pitkiä radiojuttuja kuunneltavaksi.

Pidin sitten vielä kotona pippalot työkavereille ja naapureille, ja kyllä kannatti pitää. Kerta kaikkiaan hauskat bileet, työkaverit oli tehneet mm. tietokilpailun asioista, jotka tiesivät minua kiinnostavan. Siinä sitten sain vastailla jyrsijä- ja rukkiaiheisiin kysymyksiin :). Työpariltani sain ihastuttavan lahjan

Tuollainen pieni lankaleikkuri, jonka voi vaikka ripustaa kaulaankin. Tuskin mikään uusi keksintö, mutten ole ennen nähnyt ja oikein kätevä. Vanha koulukaverini saa samanlaisen syksymmällä juhliessaan.

Samaisen kaverin kanssa kävimme autoilemassa pohjoisessa. Kalenterin mukaisen syntymäpäiväni kruunasimme Kiirunassa ryömimällä illalla puolentoisen hengen telttaan, jossa työkaverilta lainatuissa ilmapatjoissa ei pysynyt ilma ja minun isältä peritty untuvamakuupussi repeili ja pölläytti untuvia ilmaan jokaisella kyljenkääntämisellä. Yöllä satoi ja aamulämpötila oli +6 astetta. Sen jälkeen vaatimattomampikin mökki tuntui luksukselta. Jatkoimme  yhä pohjoisemmaksi Norjaan ja Lofooteille. Ihana, ihana paikka, vaikkakaan ei aurinkoa ja lämpöä etsivälle. Tämä matkamuistoksi neulojalle:

Ensimmäinen lomaviikko meni vaarin luona, järjestelin pippaloita perheelle ja sukulaisille. Toinen viikko meni reisussa ja nyt kolmas viikko on mennyt vain laiskotellen ja neuloen, neuloen, neuloen. Yhden kirppismekon muutin kaverille hameeksi, muuten olen elänyt kuin sika pellossa. Rytmi alkaa kääntyä yhä myöhäisemmäksi, mutta niinhän sen lomalla pitääkin. Maanantaina kyllä alkaa taas ryhtiviikot. Mutta on tämä ollut mukavaa!