MARIPEITTO

Saattoipa olla jo kahdeksisen vuotta sitten, kun aloin keräillä kankaita tähän peittoon. Muistan nimittäin ostaneeni niitä jo Joensuun Marimekon palalaarista ja kyllä on useampi vuosi vierähtänyt siitäkin, kun olen käynyt paikallisessa Marimekossa. Paloja ja pakanloppuja siis käytin, taustakankaan ompelin kahdesta verhosta, jotka puolestaan ovat peräisin P-K:n ammattikoulun tekstiilipuolen lopetusmyynnistä.

Leikkasin tähän sabluunan A3-paperin mukaan välttääkseni edellisen peiton mittavirheen. Silitin nyt kuitenkin saumanvarat auki, sillä tässä olisi muuten tullut väkisinkin tummat saumanvarat vaalean puolella näkyviin, mikäli olisin tehnyt netistä löytämäni (yleisen?) ohjeen mukaan. Ompelin palat yhteen ja kokosin lattialla alimmaisena tausta, välissä satagrammaisesta seuraava vanunvahvuus ja päällä tilkkulevy. Neulasin palat yhteen ja tikkasin siksakilla saumanvarojen päältä. Tällä kertaa ei löytynyt sopivaa kangasta vinokaitaleeksi uhrattavaksi, joten ostin valmista, värivaihtoehtoja vain ei leveimmässä nauhassa kovin monta ollut. Vinonauhalla kanttaaminen ei muuten ole mielipuuhiani, ei kestä tarkempaa tarkastelua.

Ihan kiva peitto tästä tuli. Aikaa menee kahden viikonlopun ompeluaika, ei paha. Olen jossain vaiheessa näköjään alkanut kerätä ruusukankaita samaan tarkoitukseen, olisiko se sitten seuraava projekti. Toisaalta tekisi hirveästi mieli ostaa Etsystä japanilaisia kukkakuvioisia paloja, ne ne vasta kauniita onkin.

TILKKUPEITTO (JA RAITAPAITA)

Olen aikaisemmin tehnyt jo jokusen tilkkupeiton, yhden ison onnistuneen (josta lopulta kankaat ratkesivat yhdyssaumojen vierestä) ja toisen pienen sekä pari epäonnistunutta retkua. Tällä kertaa yritin tehdä vähän kestävämmän peiton. Kankaita olen kerännyt kirppareilta, tuon taustakankaan sain vaarin liinavaatekaapista, avatusta pussilakanasta saa taustan isompaankin peittoon.

Piirsin palat pahvisella sabloonalla ja leikkasin ne. Sommittelin paloja olohuoneen lattialla, netistä löysin ohjeen kuvata sommitelma, mikä olikin ihan hyvä vinkki. Yhdistin ensin aina yhdeksän palaa yhdeksi pätkäksi, sitten ompelin nämä pätkät pitkiltä sivuilta toisiinsa. Käärin työn reunat aina rullalle, näin ompelus mahtui koneen aukon läpi. Leikkasin saumanvarat tasaisiksi ja silitin auki.

Seuraavaksi levitin silitetyn taustakankaan lattialle nurja puoli ylöspäin, saman verran vanulevyä (100 g, mitä se sitten tarkoittaakaan) ja lopuksi palakankaan oikea puoli ylöspäin. Kiinnitin kaikki kolme kerrosta toisiinsa nuppineuloilla, aloitin neulaamisen työn keskeltä ja etenin reunoille päin. Rullasin jälleen reunat ja ompelin koneella saumojen päältä suoralla ompeleella. Kokeilin ensimmäistä kertaa hienon Pfaffini differentiaalisyöttöä ja hyvinhän tuo syöttikin tasaisesti. Lopuksi ompelin vielä yhden ompeleen työn ulkoreunoille pitämään palasten reunatkin kohdallaan.

Tämän jälkeen leikkasin vanhasta pussilakanasta vinoa soiroa useamman metrin ja silitin sen vinonauhaksi. Vinonauhan kiinnittäminen työn ulkoreunaksi oli oikeastaan työn hankalin vaihe, nuppineulojakaan ei ollut tarpeeksi ja muutenkin isoa työtä oli työlästä pyöritellä.

Mutta ihan hyvä peitto! Itse asiassa innostuin sen verran, että muistin joitakin vuosia sitten haalimani Marimekon puuvillapalat ja kaivoin ne vaatehuoneen kätköistä. Puna- ja keltasävyisiä kankaita, tulee aika aurinkoinen peitto, jos nyt ei lopu into kesken.

Seuraavassa työssä muistettavaa: mittaa ja leikkaa sabloona huolellisesti joka reunaltaan samanmittaiseksi, leikkaa saumanvarat samanpituisiksi jo heti alussa, älä tee 150 senttiä leveämpää peittoa, ettei tarvitse kiinnitellä vanulevyjä yhteen, tee vinonauha huolellisesti jos et halua ostaa valmista. HUOM!!! JA NE SAUMANVARAT PITÄÄKIN TAITTAA TOISELLE PUOLELLE (TUMMEMMALLE, JOS MAHDOLLISTA) EIKÄ AUKI. Tyypillistä kyllä, kaivoin eilen illalla kirjahyllystä neljä tilkkutyökirjaa ja selailin niitä vasta nyt, kun tilkkutyö on jo valmis ja käytössä.

Ompelin pitkästä aikaa raitapaidan kaapista löytyneestä Eurokankaan halpistrikoosta. Halpuus johtui ilmeisesti siitä, ettei se sitten juuri joustanutkaan. Kauluksen ja hihansuut huolittelin ensimmäistä kertaa resorilla. Ompelin resorikaitaleen paidan oikealle puolelle saumurilla, käänsin saumanvaran yli nurjalle puolelle ja ompelin kaksoisneulalla paikalleen. Seuraavaan paitaan pitää muistaa laittaa vähän leveämpi resori eikä ainakaan yhtään väljempää kuin 2/3 kaula-aukon pituudesta.