sunnuntai 9. syyskuuta 2012

EI JAKSA, EI EHDI


 on ihan kiva työ, mutta vaatii liikaa keskittymistä. Siksi aloitin tämän


Siksak-neuleesta tulee mekko, samalla mallilla kuin musta pitsinen (jota en ole jaksanut viimeistellä). Tähän uppoaa kätevästi muutamakin sata grammaa sinisävyisiä lankoja ja taas on lankalaukku vähän kevyempi. Ajatus polvipituisista neulemekoista niin kovasti houkuttelee, vaikka tosi asiassa ne kuitenkin villaisina ovat liian kuumia sisätiloihin ja lyhythelmaisina kylmiä pakkaskeleillä.

Sain sentään pestyä olohuoneen ison ikkunan ja sitten siirrettyä huonekasvit sisälle, ensi yöksi saattaa tulla pakkanen. Ei ollut häävi viime kesä, mutta vielä tympeämpää on pian alkava ainainen koleus ja vedentihku. Sitten tulee räntää kuinka ja pitkään ja lopulta koko maailma peittyy lumeen ja harmauteen. Ensi kesään on niin pitkä aika, ettei sitä osaa edes ajatella. Ihmiset ovat erilaisia, mutta minä en ole syksy- tai talvi-ihminen enkä sellaiseksi opikaan. Pilvisen kesän jälkeen huomaa vielä paremmin, kuinka kunnon lämpöä ja auringonpaistetta tarvitsisikaan.

Mursu kävi uudestaan eläinlääkärillä, tällä kertaa englanninkielisesti. Ihan pätevä tuntui olevan, poika sai lääkkeitä ja on vihdoin alkanut toipua. Koto kaipaisi suursiivousta, mutta kun pitäisi lukea tenttiinkin. Loppujen lopuksi en jaksa kumpaakaan, pöh. Onneksi on sentään kokopäivätyö, jota voi syyttää ajan ja energian viemisestä. Oikeasti pitäisi heittää televisio ja mokkula roskiin ja rajoittaa neulominen tuntiin päivässä.




1 kommentti:

  1. Kauniita on molemmat kirjoneuleet mutta enemmän tykkään tuosta ylimmäisestä.
    Siinä se kesä meni odotellessa niitä helteitä, joita ei sitten tullutkaan. Minäkin olen kesäihminen. En tykkää sateesta enkä rännästä varsinkaan. Olen niin herkkä ilmojen vaihtelulle, paikat kolottaa kylmässä ja kosteassa.

    VastaaPoista